tiistai 27. syyskuuta 2011

Elossa ollaan

Viimeinen reilu viikko on ollut niin kovaa kiirettä, että bloggaaminen on jäänyt väliin. Mutta elossa ollaan!

Pikkutytöt Ninni ja Mimmi steriloitiin viikko sitten maanantaina, leikkaus sujui sinällään hyvin, mutta pahaksi onneksi ihon liimaus petti ja varsinkin Mimmin haava aukesi sen verran, että se joutui antibioottikuurille. Perjantaina otin Mimmin tilapäishoitoon meille ja muutaman päivän päästä se on valmis muuttamaan lopultakin omaan kotiinsa. Harmillinen juttu, mutta ei ole menoa haitannut! Mimmi on ehkä kaikkein taitavin kiipeilijä, mitä ikinä olen pennuissa tavannut. On myöskin selvästi vilkkaampi ja jaksaa riehua pitempään kuin Lilli. Ninni muutti reippaana omaan kotiinsa viime perjantaina ja on sopeutunut mukavasti. Kuulemma omistajat eivät enää ihmettele, miksi nimessä on "villi"...

Lilli on vahvistunut ja kasvanut kovasti, ruoka maistuu hyvin. Lilli on ihan ehdoton sylikissa, äärimmäisen hurmaava pieni kissatyttö. Toivotaan, että Lillille löytyy oma koti, jossa se saisi olla oman ihmisensä sylissä niin paljon kuin haluaa! Ensi maanantaina menemme Lillin kanssa sydäntutkimukseen ja sitten tiedetään enemmän Lillin tulevaisuudesta.

Ennalle pentujen tulo on ollut kova paikka, eikä se suvaitse niitä oikein vieläkään. Lillin kanssa meni jo kohtalaisesti, mutta Mimmin tulo siihen lisäksi pisti Ennan hermot turhan tiukalle. Onneksi meillä on kuitenkin tilaa, ja jokaiselle riittää omaa rauhaa.

Lauantaina jouduimme viemään Azizan päivystykseen, kun se meni äkkiä liikkumattomaksi, ei syönyt ja oli kivuliaan ja apaattisen oloinen. Mitään erityistä vikaa ei löytynyt ja palvelu oli jokseenkin kehnoa. Omien selvittelyjen, lukemisten ja pohdintojen jälkeen Azizalle aloitettiin kalium-lisä (arvo oli hieman matala) ja vointi onkin nyt kohentunut. Myös ummetusta oli ja se on nyt helpottanut. Menemme jonkin ajan päästä omalle eläinlääkärille kontrolliin tässä asiassa.

Siskokset. Mimmi katsoo kameraan, Lilli ottaa lepoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti