perjantai 29. heinäkuuta 2011

7 viikkoa

Aika kiitää ja kiirettä piisaa. Tässä kuitenkin pentukuvia 7-viikkoisista mukuloista!



















Ja jotta totuus ei unohtuisi...

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

5 viikkoa elämäniloa!

Pennut ovat kehittyneet hurjasti viimeisen viikon aikana. Kiinteitä syödään ja tuotoksetkin osuvat jo pääasiassa laatikkoihin. Tänään oli vuorossa toisen pennun henkilökunnan valitsemistilaisuus. Tilaisuus eteni niin vauhdikkaissa merkeissä, että kuvia voitiin ottaa vasta jälkikäteen, kun uni oli vallannut riehakkaat pentuset.

Uupunut kaksikko. Oikealla Lilli, joka kelpuutti tämän päivän ehdokkaat henkilökunnakseen.
Lailan esikoistytär on äitinsä silmäterä, viimeisenä tissillä roikkunut. Näillä näkymin todennäköisin sukunsa jatkaja, pääkaupunkiseudulle hänenkin tiensä ilmeisesti vie.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Geet 4 viikkoa!

Geet täyttivät neljä viikkoa toissapäivänä. Viimeisen viikon aikana ne ovat kehittyneet aivan hurjasti ja meno alkaa olla sen mukaista! Nuo edelleenkin kämmeneen sopivat pallerot juoksevat, taistelevat toisiaan ja vaikkapa maton hapsuja vastaan, kiipeilevät kiipeilypuussa ja jopa roikkuvat jo verhoissa. Ehtaa maukupentumeininkiä siis! He ovat myöskin kiinnostuneita ihmisistä ja todella reippaita. Tänään oli vuorossa ensimmäisen pennun henkilökunnan valitseminen ja ehdokkaita tutkittiinkin tarkasti, sen mitä nyt muulta tohinalta ehdittiin.




Antennit pystyyn ja menoksi! 






Mimmi poseeraa
Mimmillä on asiaa
Ninni
Ninni
Pennut ovat kasvaneet hienosti emon maidolla, mikä alkaa näkyä Lailan hoikistuneessa olemuksessa. Viime päivät painot ovat nousseet vähän vähemmän ja kovasti pitää kaikkea maistella.


Joten oli aikaa alkaa tarjota mukuloille hieman vahvempaa evästä. Valitettavasti yleensä ensimmäisenä ruokana käyttämämme broilerin jauheliha oli lopussa kaikista kaupoista, joten jouduimme tyytymään teolliseen murkinaan. Isoin pennuista ei sitä huolinut, mutta maistatuksen jälkeen Lilli ja Ninni popsivat sitä yllättävän paljon ensimmäiseksi ateriaksi, joukkoon oli lisätty vielä emonmaidon korviketta.


On eräänlainen "onni", että nämä pennut eivät ole täällä meillä kotona, koska olisi erittäin todennäköistä, että allekirjoittaneelle kävisi vanhanaikaisesti eli tapahtuisi ns "Onnit". Lillissä on vaan sitä jotakin, mikä vetoaa minuun. Se kiipeää syliin ja tapittaa suoraan silmiin ja sydämeen.
 
Asiaa tuntemattomille valaistakoon, että meidän kotoa löytyvä Onni-poika on juuri tällaisen tilanteen seurauksena täällä meillä kotipoikakonsulttina. Sitä ei vaan voinut myydä pois.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Kodin etsintää


Etsimme kotia 2-vuotiaalle kastroidulle pronssitäplikkäälle egyptinmaupojallemme Mikolle. :-(



Valitettavasti yhteiselo kaverikissan kanssa nykyisessä kodissa on käynyt vaikeaksi. Ensiapuna yritimme jopa Mikon kastrointia, mutta tilanne ei ole parantunut. Mikolla ei vaikuta mitään ongelmaa itsellään olevan, mutta kaveri ei häntä enää sulata. Tämän kuluneen reilun puolen vuoden aikana Mikko on kesyyntynyt kohtalaisen mukavasti, tulee oman ihmisensä syliin kehräämään ja tykkää kovasti huomiosta ja rapsuttelusta. Ruoka maistuu monipuolisesti. Mikko tarvitsisi kodin, jossa se saisi olla ainoa kissa. Kodissa olisi rauhallista, ei pieniä lapsia. Uudella omistajalla olisi hyvä olla aiempaa kokemusta kissoista. Jos voisit tarjota Mikolle hyvän kodin, tai tiedät jonkun, joka voisi, otahan yhteyttä vaikkapa sähköpostilla (ilman alaviivoja).