sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Ruuhkassa on ruuhkaista

Herätyskellon soidessa klo 4.50 oli allekirjoittanut tietysti virkeänä kuin keväinen käenpoika lähtemässä matkaan. Ja Kiija vähintään yhtä innokas. Viikon välein näyttelyssä käynti on meille todella epänormaalia, enkä pidä sitä hyvänä asiana ollenkaan, enkä muista onko näin koskaan ennen tehty. Selitys löytyy siitä, että Pirokiin on tulossa Chai-lain Khety, joka kilpailee luokassa 6 ja oli toiveissa saada Kiija valmistumaan ennen Pirokia, jotta rouvat olisivat eri luokissa silloin. CFA näyttelyyn PetExpoon ei ollut tarkoitus Kiijaa viedä alunperin ollenkaan, mutta toisin kävi. No, seli seli.

Eilen matkasimme nostalgisella sinisellä "pika"junalla Tikkurilaan, josta pääsimme Fannin henkilökunnan kyydillä näyttelypaikalle. Epun henkilökunta oli vielä virkumpana jo ennättänyt paikalle ennen meitä ja varannut vierekkäiset häkkipaikat meille kaikille. Allekirjoittanut unohti kameransa kotiin, mutta Epun näyttelyraportista löytyy muutama kuva. Päivä sujui mukavasti hyvässä seurassa. Tuomarina Kiijalla ja Fannilla oli uusi tuttavuus Eva Wieland-Schilla. Fanni oli vuorossa ensin, ja sitä jännitti aika paljon viime viikonlopun jäljiltä, mutta hyvä arvostelu saatiin kirjallisena, suullisesti ei minkäänlaista. Sama toistui Kiijan kohdalla, setelissä lukee joka kohdassa excellent, mutta ainoa suullinen kommentti oli "good kitchen" eli kauniimpi ilmaisu asiasta "kissasi on plösö". Hämmästys olikin siis suuri, kun sekä Kiija että Fanni kutsuttiin TP-valintoihin. Mitään perusteluja ei tullut, miksi aby oli parempi kuin Fanni tai miksi Kiija oli parempi kuin britti. Kiija siis oli TP. Paneeliin pyysin Kiijaa kantamaan kokeneen assarin, koska rouvan suusanallista protestointia saattaa joku säikähtää. Ääniä paneelissa ei tullut, mikä ei sinällään ollut mikään yllätys.

Mutta serti tuli ja rouvasta leivottiin siis Grand International Premier. Samalla tuli alustavasti luvatuksi, että eläkepäivät FIFe näyttelyistä koittavat Kiijalle kesällä 2012. Siihen mennessä yritämme saada vielä tarvittavat CAPS sertit ja osallistua ainakin kerran veteraaniluokkaan. Jatkot ovat sitten rouvasta itsestään kiinni, joten ei lyödä lukkoon mitään lopullista kuitenkaan.

Päivä oli mukava, Fanni sai positiivista kokemusta viime viikonlopun jälkeen, Eppu ja Emir saivat sertinsä ja Kiijan TP oli piste ii:n päälle, eli saatiin enemmän kuin lähdettiin hakemaan. Fannin henkilökunta osoitti ralliautoilijan lahjoja kyyditessään meitä junalle näyttelyn päätyttyä. Sen ja allekirjoittaneen kohentuneen juoksukunnon ansiosta olimme Tampereella jo kahdeksalta illalla.

Koska näyttelyitä ei saa arvostella, jos ei itse niitä järjestä, ja tuomareita ei saa arvostella, jos ei itse ole tuomari tai assareita ei saa arvostella, jos ei itse riennä tukka putkella hommiin, jätetään kaikki negatiivinen palaute tällä kertaa antamatta. Leimakortti tuli täyteen, joten mennään me ruuhkaan tulevaisuudessakin!

2 kommenttia: