keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Nimensä veroinen

Jo puolen päivän jälkeen alkaa aurinko painua mailleen. Aletaan lähestyä vuoden lyhyintä päivää.


Allekirjoittanut on potenut viikon päivät flunssaa, mutta tänään oli pakko lähteä hieman ulos tunnustelemaan, josko sitä huomenna kykenee lopultakin töihin menemään. Onneksi rantaan on lyhyt matka.



Siinä missä kissat käpertyvät pesiin sylikkäin ja palveluskunta vetää villasukkia jalkoihinsa, on meillä kuitenkin eräs, jota ei vielä parinkymmenen asteen pikkupakkaset häiritse.



Meillä täällä Tampereen seudulla on vaan valitettavan vähän lunta. Ei pääse vielä ollenkaan kunnolla temmeltämään kinoksiin.




Rantakivissä oli kaunis jääkuorrutus.


Ja marjoissa paksusti huurretta.



Tuumaustauko.




Tyyneltä leikattiin koko turkki pois viime kesän helteillä, eikä se vieläkään ole ollenkaan normaalissa mitassa. Erittäin paksu pohjavilla kuitenkin lämmittää hyvin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti